Oqaluttuassartaa
Nunat Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunnerat - angusaqarusulluni isumassarsiamiit ileqqunnguutivittumut
Nunat Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunnerat ukiut 20-t
sinnerlugit kulturikkut suliaasimavoq annertooq atuarnerup
siammarsarnissaa, atuagaatit avannaanilu killeqarfiit akimorlugit
oqaluttuaqattaaruttarnerup siammarternissaa. 1995-imi
aallarteqqaarami pilersaarutaasimavoq annertooq, ukiullu
ingerlaneranni aaqqissuussaq inuusuttunit inersimasunillu
165.000-init peqataaffigineqartalerpoq.
Takorluugaasimavoq Nunat Avannarliit oqaluttuaqattaaruttarnerat nukittorsassallugu
1995-imi aggustimi Foreningen for Nordiske biblioteker
aallarteqqammerluni Københavnimi
isumassarsioqatigiissitsisimavoq.
Isumassarsioqatigiissitsineq naammassillugu
isumaqatigiissutigineqarpoq isumassarsiaq ingerlateqqinneqassasoq
Nunat Avannarliit atuagaateqarfiisa
malunnartinneqarnerulernissaannik. Kissaataasimavoq Nunat
Avannarliit oqaluttuaqattaaruttarnerisa Nunallu Avannarliit
atuagaataasa Nunani Avannarlerni erseqqinnerulernissaat. Taamaammat
1995-imi Foreningen for Nordisk biblioteker aamma Foreningen Norden
ataatsimiipput suleqatigiissitaliorlutillu pilersaarutinik
ingerlatseqqittussamik. 1995-imi isumassarsiaaqqaarsimasoq suli
ullumimut ingerlanneqarpoq - avannaani taarnerpaaffiani
naneruutinik ikiterilluni ataatsimoorluni atuakkianiit oqaluttuanik
tusarnaaqatigiinneq.
Avannaani oqaaseq
1997-imi Nunat Avannarliit atuagaateqarfiisa sapaatip-akunnerannik taaguuteqarluni siullerpaamik ingerlanneqarpoq sammisaralugu 'Avannaani oqaaseq'. Ullumikkut Nunat Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunnerat Foreningen Nordenimit siulersorneqarpoq aningaasaliisoralugu Nordisk Ministerråd. Ukiut tamaasa suliaq Nunat Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunnerata nammineq refencegruppeanit pingaarutilinnik siunnersorneqartarpoq. Referencegruppep ilaasortarai Nunat Avannarliit qanittuaniittut, taakkulu Nunat Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunneranut sammineqartussaq atuarneqartussallu toqqartortarpaat.
Assiliisoq: Geir Egil Skog
Ullaap tungaani meeqqanut atuffassineq
Nunat Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunnerat ukiuni siullerni
aaqqissuunneqaqqaartalerami Nunat Avannarliit atuagaateqarfiisa
sapaatip-akunnerannik taallugu inersimasunut
tulluussagaanerusarpoq. 1999-imili Emil Lönnebergimiu
atuffassissutigineqartussatut toqqarneqarpoq meeqqanullu
atuffassinissamik ilaneqarluni. Taamanili peqataasartut meeqqani
inuusuttunilu amerliartuinnarsimapput, ullumikkullu Nunat
Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunneranut peqataasartut
atuarfiit amerlanerpaat peqataasarput.
Nunat Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunnerata killeqarfiit amerlanerit akimorsimalerpaat
Nunat Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunnerat 1997-imi
aaqqissuunneqaqqaarmalli avannaani killeqarfiit akimortalereerpaat.
Nunani Baltikumimiittuni suliaq assorsuaq nuannarineqarpoq,
2016-imilu atuarfiit atuagaateqarfiillu 1000-it sinneqartut nunani
Baltikumimiittuni peqataaniarlutik nalunaarsimapput.
Nunat Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunnerat ukiuni
20-nngortorsiorluni nalliussineqarpoq sammisaralugu 'Avannaani
siunissaq'. Nunat Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunnerata
ukiorpassuit kingumut nuannersumik qiviarsinnaasarpai
atuffassinernik aaqqissuusinerpassuit, suliamillu pitsaasumik
ingerlatitseqqinnissaq taamaalilluni meeqqat inuusuttullu
atuakkianik soqutiginninnerulernissaat anguniarlugu. Ukiuni
kingullerni atuarfinni klassit amerlanerujartuinnartut Nunat
Avannarlit atuagaataasa sapaatip-akunnerannut nalunaartalerput,
meeqqallu minnerusut atuffassinernut peqataanerulernissaat
sulissutiguarparput. 2016-imi Nunat Avannarliit atuagaataasa
sapaatip-akunneqartinneqarneranut peqataaniarlutik suliaqarfiit
2000 nalunaarsimapput inuillu 165.000 sinneqartut
peqataasimallutik. Peqataasut amerlassusaasa takutippaat 1995-imi
aallarteqqaarneraniit isuma suli attanneqartoq aammalu
atuffanneqartarneq meeqqani inuusuttunilu suli
nuannarineqartoq.
Uani Nunat Avannarliit atuagaataasa sapaatip-akunnerisa sammisarsimasai atuakkallu takusinnaavatit.